sitä mitä en ehtinyt kirjoittaa

Eräänä päivänä tein pitkän lenkin Konstantinopolin muureille. Reunalla oli hautausmaata, puistoa ja slummia. Myöhemmin kuulin, että siellä sijaitsee koti paikallisille narkkareille. Ja näinkin joitain teltta asumuksia matkalla.

Toisen kerran matkasin galatan torniin. Se oli täynnä turisteja, mutta näkymät olivat mahtavat! Tilaan kahvilasta turkkilaisen kahvin, ja kokeilen samalla kielitaitoani… Turk kahvesi (luften) uun päälle pilkut. Se menee läpi ja tarjoilija alkaa puhumaan minulle turkkia. Näytän etten ymmärrä, ja hän kysyy täydellisellä englannilla tahdonko maitoa kahviini.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *